Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hera de Winter

Ei vielä palkittu

   

© John Harwood - CC BY 2.0

 Kutsumanimi: Hera  Kasvattaja: Winterbourne Court
 Rotu, sukupuoli: Amerikanpuoliverinen, tamma Omistaja: Sonja VRL-11911
 Väri, säkäkorkeus: Mustanruunikko, 168 cm  Rekisterinumero: VH19-155-0007
 Syntynyt:
 
16.01.2019, Yhdysvallat
3-vuotias 16.02.2019
 Koulutus:
 
Kenttäpainotteinen
ko. Vaativa A, re. 140 cm, CIC4


Se oli ihan tuiki tavallinen helmikuu, jossa ei pitänyt olla mitään ihmeellistä eikä jännittävää. Sitten sain kaukopuhelun Yhdysvalloista, vanhalta ystävältäni Nikki Ferrarilta. "Muistatko, kun menit lupamaan ostavas multa amerikkalaisen?" nainen tiedusteli, ja muistinhan minä. Olin mennyt uhoamaan laajentavani kantakirjojani harvinaisempiin - alkoholilla tosin saattoi olla osuutta asiaan. Tietenkin Nikkillä oli esitellä minulle liuta upeita kasvattejaan ja johan ne ostopöksyt ilmestyivät jalkaan sillä sekunnilla. Koko kuviossa oli vain yksi aivan törkeän iso mutta: Nikkin amerikkalaiset ovat kenttähevosia. Minä en ollut eläessäni kilpaillut kenttää, ja koin olevani jo liian vanha aloittamaan. Tapojensa mukaan Nikki sai minut innostumaan sekä lajista että rodusta, ja tässä sitä nyt ollaan. Hera de Winter matkasi luokseni ollakseen elämäni ensimmäinen kenttäpainotteinen amwb. Hups. Tallityöntekijäni pitävät minua edelleen hulluna, mutta ei kai se mitään uutta ole!

Kreikkalaisen mytologian avioliiton ja synnytyksen jumalattaren mukaan nimetty Hera ei ole ihan niin arvokas ja ihastuttava tapaus, kuin sen nimestä voisi olettaa - mutta ei tosin ollut Hera-jumalatarkaan, sillä hän vainosi Zeuksen rakastajattaria ja yritti jopa surmata heitä ja heidän lapsiaan. Tämä Hera on samalla tavalla hieman nirppanokka, eikä missään nimessä tamma helpoimmasta päästä. Heralta löytyy oikkuja vaikka muille jakaa ja se osaa kyllä vääntää draamaa täysin arkipäiväisistä toimenpiteistä. Joskus loimi on niin ylitsepääsemättömän kamala asia, ettei sitä voi ottaa ylleen ilman, että yrittää samalla purra loimittajalta sormet irti solkia suljettaessa, ja joskus ruoka on niin pahasti (viisi minuuttia) myöhässä, että karsinan ovi on pakko irrottaa välittömästi, ettei vain ehdi nääntyä nälkään.

Peloton olemus ja napakat otteet ovat Heran kanssa kaiken perusta. Jos sitä ei päästä niskan päälle, se on täysin käsiteltävissä kaikissa toimenpiteissä. Hera on pohjimmiltaan asiallinen ja älykäs hevonen, joka ymmärtää kyllä, milloin täytyy oikeasti käyttäytyä - se nyt vain tykkää joskus ihan kiusatakseen aiheuttaa hämminkiä. Hera on myös peloton tapaus, eikä näe mörköjä edes silloin kun niitä kirjaimellisesti hieroo sen turpaan, mikä tosin on hyvin oleellinen asia sen painotuslajin kannalta. Tammaa hyödynnetään myös usein rasavillien nuorten paimentamiseen - viikko samassa tarhassa Heran kanssa, niin aivan varmasti on loppunut junnutytöiltä aitojen ja loimien repiminen sekä kaikki muu ylimääräinen härdelli. Sillä sitä jos jotain, ylimääräistä härdelliä siis, Hera ei salli reviirilleen. Tamma rynnistää tulisena paikalle komentamaan, jos tällaista ilmenee, varsinkin ruoka-aikaan.

Ratsuna Hera on äärimmäisen taitava. Se tietää sen itsekin, eikä hyväksy ihan ketä tahansa selkäänsä istumaan, eikä varsinkaan istumaan. Vaikka Hera osaa suunnilleen kaiken, ei sen kyydissä voi missään nimessä matkustaa, vaan tammaa täytyy ratsastaa joka askeleella. Jos Hera kokee, ettei kuski ole tilanteen hallussa ja tiedä mitä tekee, sillä menee hermo alta aikayksikön. Hermostunut Hera ei helposti lepy, vaan jaksaa kiukutella pitkään ja antaumuksella. Tamma harvemmin pukittelee tai harrastaa ylimääräistä loikkimista, mutta pystyyn nousemisessa se on valitettavan taitava, jos tilanne oikeasti eskaloituu pitkälle. Tällaista onneksi harvemmin tapahtuu, sillä pidemmän päälle Hera haluaa olla menossa ja tehdä töitä, kunhan kuski ei ole aivan tolvana ja sohi mitä sattuu.

Hera on herkkä ja reaktiivinen tapaus, jolta löytyy niin ponnistusvoimaa kuin elastisuutta, joten se on aika lailla tasavahva kaikilla kenttäratsastuksen osa-alueilla. Kouluradalla ainoa haaste on saada Hera edestä kevyeksi ja tuntumalle, sillä kilpailutilanteissa Hera saattaa joskus olla vähän kipakalla tuulella ja nyhtää siksi kuolainta tavallista enemmän. Pehmeillä ja tasaisilla ohjasavuilla tästäkin silti selviää ilman suurempia ongelmia. Rataesteillä Hera on todella tarkka ja teknisesti lahjakas. Se ei ehkä ole nopein, mutta tamman kanssa voi kyllä pujotella vaikka millaisista väleistä ja tehdä vaikka kuinka tiukkoja silmukoita, ne eivät ole Heralle ongelma. Maasto-osuudet tamma suorittaa aina korvat tiukasti eteenpäin, ja pitkillä suorilla siitä löytyy ihan uusia vaihteita. Pähkinänkuoressa sanoisin, että asiallisella käsittelyllä Hera on asiallinen myös sinulle, ja siihen voi tosissaan jopa tykästyä!

Sukutaulu & jälkeläiset

i. Dawnbreaker Helios
amwb, 167 cm, vkk, US
ii. Dawnbreaker Zeus evm
amwb, 168 cm, mvkk, US
iii. Dunhill Aristoteles evm
iie. Dawnbreaker Artemis evm
ie. Dawnbreaker Mayday evm
amwb, 158 cm, rt, US
iei. Dawnbreaker Mephistopheles evm
iee. Dawnbreaker Tragedy evm

e. Ankh
amwb, 169 cm, mvkk, EG

VIR MVA Ch, KTK-II

ei. Horus evm
egypt ox, 163 cm, vkk, EG
eii. Anubis evm
eie. Isis evm
ee. Little Runaway evm
amwb, 167 cm, vrn, US
eei. Only Lovers Left Alive evm
eee. Wild Thing evm

 

Syntynyt Varsa Isä
s. 00.00.0000 pv-o. Hevosen nimi i. Hevosen nimi

Kilpailukalenteri

KERJ: 0 sijoitusta  
00.00.0000 - KERJ - Järjestäjä - Luokka - 00/00  
ERJ: 0 sijoitusta KRJ: 0 sijoitusta
00.00.0000 - ERJ - Järjestäjä - Luokka - 00/00 00.00.0000 - KRJ - Järjestäjä - Luokka - 00/00

Päiväkirja

01.02.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Edessä oli suuri päivä - elämäni ensimmäinen kenttähevonen ja samalla elämäni ensimmäinen amerikkalainen puoliverinen saapuisi tänään. Ajoin innosta täristen pitkin walesilaisia mutkateitä, luukutin radiosta ysärihittejä kurkku kimeänä huutaen ja aina välillä selitin suu vaahdoten, miten meidän maastoesterata pitäisi remontoida. "Voitko nyt herran jumala rauhoittua?" matkaseuralaiseni Anton aneli jo viidettä kertaa viimeisen puolen tunnin sisällä. Martin istui hiljaa takapenkillä - mies oli tajunnut laittaa vastamelukuulokkeet korvilleen. "Tavallinen hevonen se on siinä missä ne tuhat muutakin omistamaamme raakkia, oli painotus mikä hyvänsä", Anton totesi, mutta lausahdus meni täysin kuuroille korville. Sieltä oli tulossa kenttähevonen! Amerikkalainen! Jumalatar Hera!

Intoni ei suinkaan laantunut, kun sain 2-vuotiaan tamman käsiini. Hera de Winter, maailman upein ja loistavin kenttävauva, laadukkaasta suvusta, ihanan tumma mustanruunikko. Tamma oli rauhoitettu pitkän lentomatkan ajaksi sen omien hermojen parhaaksi, ja on muuten omalaatuiset hermot tällä neidillä, jos kasvattajaa oli uskominen. Nyt se kuitenkin nuokkui vielä uupuneen oloisena, jaksaen kuitenkin pälyillä kaikkia ja kaikkea hyvin epäileväisesti ja arvostelevasti. Hymyilin kuin Hangon keksi seistessäni keskellä lentokentän eläinpihaa tammani vierellä ja käskin Antonia ottamaan kuvan muistoksi. Vastentahtoisesti mies kaivoi älypuhelimen taskustaan, räpsäisi pari otosta, ja varasti sen jälkeen tamman käsistäni.

Katsoin perään kuin hylätty koiranpentu. "Älä unta nää, kyllä sinun lastaustaitosi tiedetään", hän totesi virnistäen. En kyllä voinut väittää vastaankaan, olin yksinkertaisesti liian hätäinen ja kärsimätön voidakseni kouluttaa yhdellekään junnulle, miten traileriin mennää nätisti. Martin lähti taluttamaan Heraa trailerille ja tamma ilmeisesti alkoi heräilemään, sillä se tajusi vetää liinat kiinni juuri ennen ramppia. Martin ja Anton saivat kuitenkin yhteisvoimin maaniteltua sen sisään ilman pienintäkään pakottamista. Tästä se alkaa, elämäni kenttäratsastajana!

 Virtuaalihevonen / SIM-game horse / Virtuaalitalli / SIM-game stable

Ulkoasun suunnittelu ja toteutus © Daisy VRL-14508
Taustakuva © Pixabay

©2019 Daelwyn ♡ - suntuubi.com